Minna-Maaria Lax Ajatuksia sukupuolten väliltä ja välistä

Kaikki blogit puheenaiheesta Rakkaus

Vihdoin on äitienpäivä!

Huomasin, että en ole kirjoittanut yhtään kirjoitusta äitienpäivästä, joten kai voin yrittää kirjoittaa lopulta jotain tästäkin aiheesta lähinnä omien kokemusteni perusteella!




Oma äitini


Poikana ja vuonna 1978 syntyneenä kuopuksena olen äidistäni sitä mieltä, että riman yli päästiin, vaikka vähän se heilahteli. En jaksa enää muistella ikäviä muistoja äidistäni, vaan hakea ymmärrystä kyvyttömyydelle hänen omasta lapsuudesta 1930-luvun yksinhuoltajan lapsena.


Muistoja äidistäni

Rakkauden mitta?

Mikä on rakkauden mitta? Kyllähän se pitäisi olla uskollinen, luotettava ja silti armollinen. Parisuhteessa on myös monia pariskunnasta riippumattomia tekijöitä, jotka voivat käsittelemättöminä johtaa avioeroon.

Sanotaan, että avioeron jälkeen ei voi olla ystävinä, mutta mun mielestä sellainen tilanne kertoo vain ylitunteellisesta ajattelusta. Ihmisiä tulee ja menee elämässä, mutta jos on löytänyt hyvän ystävän, niin ei häntä kannata vallan unholaan jättää avioeron jälkeen.

Matti Pulkkinen, rakkaus ja ortodoksisuus

Kirjailija Matti Pulkkinen kuvasi ihmisen elämän koko lailla vaikeaksi - kulkemiseksi kriisistä kriisiin. Sillä tavalla elämä menee yksilöllä ja suvulla esikoisromaanissa Ja pesäpuu itki (1977).  

Sukupuuton partaalla aivan aiheesta

Mä en tiä, onko musta tullut joku helvetin rakkauspuristi, mutta mä olen alkanut vihaamaan kaikkea sellaista vaikutuksen tekemistä toiseen. Siis sitä sellaista väkinäistä, mikä siis liittyy treffeihin ja Tinderiin ja kaikkeen siihen roinaan. Onko ihmisiltä johonkin hukkunut sellainen autenttisuuden ihaileminen? Siis sellainen puhdas halu kohdata aito toinen aitona omana itsenään.

Toisistaan irrallisia romanttisia ajatuksia!

 heartheart Ei tarvittaisi kuin taulukkolaskennan apua, jos rakastuminen perustuu pelkkiin kehonmittoihin! Ihminen on muutakin kuin fyysinen kokonaisuus! 

En ymmärrä rakkautta

Miksi rakkauden täytyy loppua? Eikö se voisi millään tavoin jäädä? Onko ihmisen kohtalona päätyä yksin pelkkien muistojen kanssa, vai voiko nurkan takana odottaa kokonainen uusi maailma?

Vai onko ylipäätään olemassa rakkautta – sellaista, joka ei kuole? Miksi niin moni hyvä ihmissuhde päättyy lopulta erimielisyyksiin tai muuhun sellaiseen, mikä olisi voitu mahdollisesti selvittää? Onko tämä kaikki yksin pärjäämiseen tähtäävää harjoittelua? Mikäli on, herää kysymys miksi?

Rakkausahmatti runoilee!

Hirmupaljon tykkään susta

Kun sut näin
heti nalkkiin jäin,

Olihan sulla jo mies
joka munkin parisuhteen ties!

Söpö oli kroppasi sun
kun sitä ajatuksissani pyöritin mun,

Olisitpa sinä nainen jota saan rakastaa
vai meinaatko mun herkät tunteet vain pakastaa?

Olisipa kiva istua sylikkäin,
susta niin hirmupaljon tykkään näin.

Pus pus täältä sulle sinne,
kas kas rakas mut minne?

Lopuksi

Todellinen rakkaus

Todellinen rakkaus ei jätä yksin,vaan säilyy ystävänä pitkään.

Parisuhteeseen ajan kanssa avoimin ja rehellisin mielin!

Olen miettinyt mahdollisuutta, että voisiko edes teoriassa olla sellaista ihmistä, josta kaikki lisätieto vain lisää ihastumisen tunnetta. Kyllähän tämä näin ajateltuna paikkansa pitää, koska monilla on ollut elämässä sellaisia kokemuksia, vaikka se on hyvin harvinaista. Ihastuminen voi joskus myös vääristää huomattavan paljon rationaalista ajattelukykyä, jolloin ei ehkä kannata kiirehtiä liian nopeasti naimisiin vaan parempi on ajan kanssa oppia tuntemaan toista.

Älä etsi syitä rakkaudelle!

En voi sanoa tarkkaan, montako kertaa olen elämäni aikana rakastunut, koska kyseessä on määrittelykysymys. Rakastumista ei voi määritellä tarkasti, vaikka voihan sillä tarkoittaa selittämätöntä kiintymystä toiseen henkilöön ja hänelle parhaan mahdollisen elämän toivomista.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä